Sviitti on moniosainen musiikillinen sävellys, joka koostuu useista eri tyylilajeista, ja sillä on usein ohjelmallinen perusta. On tanssisviittejä, instrumentaalisviittejä, ooppera- ja balettisviittejä jne.
Ohjeet
Vaihe 1
Sviitti on syntynyt renessanssin aikana. Alun perin tämä oli nimi kaksiosaiselle sekvenssille nopeita ja hitaita tansseja (pavanit ja galliardit). Myöhemmin, 1600-luvun lopulla, sviitin neliosainen rakenne muotoutui, ja se koostui tyyliteltyistä, kontrastitansseista: allemande, chime, saraband ja gigi.
Vaihe 2
1700-luvulla sviitissä on melodisia kappaleita, joita kutsutaan - selvästi oopperan vaikutuksen alaisena - "ariaksi". Samaan aikaan sviitti tunkeutuu balettiin - nyt tämä on nimi suuren tanssin divertissementille toisen näytöksen lopussa.
Vaihe 3
Sviitti muuttui dramaattisesti 1800- ja 1900-luvuilla. Siitä tulee ohjelmallinen, siinä näkyy nimenomainen tai piilotettu juoni, joka on usein lainattu kirjallisuudesta. Tällainen on esimerkiksi N. A. Rimsky-Korsakovin "Scheherazade". Album-sviitit ilmestyivät - esimerkiksi R. Schumannin "Album for Youth" tai GV Sviridovin "Album of Pieces for Children". Näkyviin tulevat taideteoksia kuvaavat sviitit. Tällaisia ovat esimerkiksi kansanedustaja Mussorgskyn "Kuvat näyttelyssä" tai lukuisat MK Churlioniksen "Sviitit", jotka on kirjoitettu hänen omien maalaustensa perusteella. Valikoima ilmeikkäimmistä oopperoiden, balettien ja operettien fragmenteista tulee sarjaksi. Tämä on esimerkiksi PI Tšaikovskin baletin "Pähkinänsärkijä" tai - jo uudelleenmuotoiltu - J. Bizetin - RK Shchedrinin "Carmen-sviitti". Myöhemmin ilmestyi sviittejä draamaesitysten tai elokuvien musiikista - esimerkiksi E. Griegin "Peer Gynt" -sarja, AG Schnittken "Revizskaya Tale" tai II Schwartzin "Veljekset Karamazov" -musiikin sviitti.. sinfonisen tai laulu-sinfonisen musiikin tyylilajit. Tällaisia ovat esimerkiksi S. V. Rachmaninovin "sinfoniset tanssit" tai D. D. Shostakovichin "Suite on Words of Michelangelo Buonarotti".
