Sielujen siirtolaisuus (tai reinkarnaatio) on ihmisen sielun (joissakin opeissa ja eläimessä) jatkuva reinkarnaatio sen fyysisen ruumiin seuraavan kuoleman jälkeen. Toisin sanoen reinkarnaatio-oppi on usko ihmisen hengen kuolemattomaan olemukseen, joka rakentuu koko uskonnollisten ja filosofisten oppien ryhmälle.
Ohjeet
Vaihe 1
Uskolla kuolleiden ihmisten sielujen muuttoliikkeeseen on melko ikivanhat juuret. Ensimmäinen puhuu tästä ilmiöstä idässä. On utelias, että tähän mennessä sielujen muuttoliike on kiinnostanut tutkijoita ympäri maailmaa. Reinkarnaatiotutkimuksen perustajat olivat tiedossa amerikkalaiset tutkijat: psykologit Helen Wombach ja Sorvard Deslefsen sekä psykiatrian professori Ian Stevenson. Myöhemmin heidän seuraajansa järjestivät erityisosastot Ison-Britannian parapsykologian instituutissa sekä Münchenin yliopistossa Saksassa.
Vaihe 2
Mahdollisuus sielujen muuttoliikkeeseen ei ole niinkään tieteellinen ilmiö kuin uskonnollinen oppi, osa uskoa kuolemanjälkeiseen elämään. On utelias, että nykyäänkin jotkut Aasian ja Afrikan villit kansat ovat vakaasti vakuuttuneita sielunsa reinkarnaatiosta. Ajan myötä tämä uskonnollinen opetus sisälsi koston käsitteen, ts. karman yhteyden vaikutus ihmisen olemukseen. Tällaisten oppien mukaan jokainen ihminen saa seuraavan ruumiillisen kuolemansa jälkeen uudessa elämässä täsmälleen sen, mitä hän ansaitsee vanhassa. Woland sanoi niin: "Jokainen saa mitä hän ansaitsee."
Vaihe 3
Reinkarnaation kannattajat ovat vakuuttuneita siitä, että he tietävät tarkalleen, kuinka sielut muuttavat. He uskovat, että sen ruumiin fyysisen kuoleman jälkeen sielu, joka vaeltaa rinnakkaisissa maailmoissa, löytää varmasti uuden "suojan". Se voi olla sekä ihmisalkion ruumis, joka on edelleen äidin kohdussa, että eläimen ruumis ja joskus tavallinen esine! Hindujen reinkarnaation käsitteiden mukaan hyvät sielut voivat lopettaa reinkarnaation, uudestisyntyä jumalallisissa muodoissa, ja pahat ihmiset asuvat jatkuvasti pahoissa ihmisissä tai eläimissä.
Vaihe 4
Karmanopetusten mukaan sielu saa jokaisessa uudessa elämässään uuden mahdollisuuden korjata aiemmat virheensä. Ja se, korjaako hän ne vai ei, riippuu vain hänestä. Jos pidämme sielujen muuttoliikettä prosessina, osoittautuu tietty ketju: menneisyys on jo määrittänyt nykyisyyden ja tulevaisuuden määrää se, mitä tällä hetkellä tapahtuu. Tällainen on sanakirja. Muuten, sielujen muuttoliikkeestä peräisin olevien itäisten opetusten mukaan kuka tahansa henkilö voi elää 5-50 uudelleensyntymisestä. Tämän jälkeen oletettavasti ei tapahdu mitään, ts. sielu lopulta lakkaa olemasta ja se poistetaan kaikista rinnakkaismaailmoista.
Vaihe 5
Joskus voit löytää tällaisen uskonnollisen opin. Ennen kuin lopulta katoaa unohduksiin, ihmissielu käy läpi valtavan määrän eläinmuotoja: sen on ja on toistuvasti annettava infusoida ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Buddhalaiset uskovat yleensä, että on olemassa niin kutsuttu "olemisen pyörä". Toisin sanoen, sielulla on koko reinkarnaatioiden ketju: jumalista ja titaaneista ihmisiin ja eläimiin. Kuten edellä mainittiin, reinkarnaatio ei ole tiede, vaan uskonnollinen ja filosofinen oppi. Tätä ilmiötä tutkivat tutkijat eivät kuitenkaan sulje pois sitä, että ihmiset voivat muistaa menneisyytensä. Tätä tapahtuu oletettavasti yksittäistapauksissa: henkilö on saanut pään vamman, hänellä on mielenterveyshäiriöitä, hän on transistilassa.
Vaihe 6
Lisäksi uskotaan, että sieluilla, jotka ovat muuttaneet ensimmäistä kertaa, on jonkinlainen "muisti". Esimerkiksi menneisyyden tapahtumilla voi olla suora vaikutus tietyn henkilön käyttäytymiseen nykyisessä: ihminen voi pelätä kauheasti vettä, koska yhdessä edellisessä elämässään hän hukkui ja joku pelkää tulta, koska aiemmin hän poltettiin jo elossa tulipalon aikana jne. On huomattava, että kukaan ei ole vielä tallentanut sielujen muuttoliikettä. Tieteellisestä näkökulmasta kaikki ihmisen puutteet ja paheet selitetään perinnöllisyydellä ja huonolla kasvatuksella.
