Persilja-nukke, tai kuten sitä kutsutaan myös hansikasnukke, on yksi perinteisen nukketeatterin vanhimmista osista. Tämän nuken pääominaisuus on, että sillä ei käytännössä ole vartaloa - vain pää ja käsivarret. Loput rakenteesta ovat nukketeatterin kädelle asetettu tyhjä kansi, jonka ansiosta nukke voi liikuttaa päätä ja käsivarsia. Suunnittelun yksinkertaisuuden vuoksi persilja on ihanteellinen kotinukenäytöksen luomiseen.
Se on välttämätöntä
erityyppiset kankaat, langat, liimat, helmet ja napit, sakset, lyijykynä, paperi, ohut pahvi
Ohjeet
Vaihe 1
Persilja-nuken tekeminen on niin yksinkertaista, että jopa pienet lapset voivat olla mukana tässä toiminnassa. Heille tämä voi olla hieno käsityötunti ja samalla jännittävä kokemus. Persilja-nuken muodossa voit tehdä paitsi ihmishahmoja myös erilaisia eläimiä. Suurin vaikeus on päiden valmistuksessa.
Vaihe 2
Persiljapäitä voidaan valmistaa useilla tavoilla: ommeltu kankaasta tai turkista, valmistettu paperimassasta tai polymeerisavesta. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää valmiita päät. Esimerkiksi lasten kaupoissa myytäviä pieniä täytettyjä leluja voidaan käyttää eläinten nukkien luomiseen.
Vaihe 3
Minkä menetelmän tahansa pään valitsemiseksi valitset, on tärkeää muistaa, että on välttämätöntä paitsi kiinnittää pää varovasti tulevaan vartaloon myös asettaa pieni pahviputki nukketeatterin sormelle: reikä on jätettävä pään pohja sitä varten.
Vaihe 4
Kädet on helpoin ommella tavallisesta kalikoista tai vaalean sävyistä kalikoista, ja eläinten jalat voidaan valmistaa tekoturkiksesta, pehmeästä fleecestä tai muusta kankaasta. Pahviputket sormille työnnetään myös kahvoihin-tassuihin sekä päähän. Putket on helppo valmistaa ohuesta, helposti taivutettavasta pahvista. Niiden tulisi olla noin 5 cm pitkiä ja 2 cm halkaisijaltaan.
Vaihe 5
Helpoin tapa tehdä vartalolle kuvio on omalla kädelläsi, jäljittämällä se muodon ympäri kynällä paperille. Tässä tapauksessa peukalon ja keskisormen tulisi olla leveät toisistaan, koska tämä on nuken käsivarsien väli. Tuloksena oleva muoto tulee kohdistaa ja leikata, siirtää sitten kankaalle ja tehdä aihio. On parasta ommella vartalon suojus jonkinlaisesta tiheästä, murenemattomasta kankaasta, joka pitää muodonsa hyvin. Käsineen alareuna on helma.
Vaihe 6
Pää ja käsivarret on ommeltu valmiiseen vartaloon käännettynä nurinpäin. Sitten valmistetut putket työnnetään niihin ja koko lelu käännetään nurinpäin etupuolelta. Tuloksena oleva aihio voidaan sisustaa valitsemallasi tavalla: kirjonta tai piirtää kasvot, tee hiukset neulelangoista, moulin-langasta tai hinauksesta, ompele ylimääräinen kirkas mekko tai korkki. Kaikkia mahdollisuuksia tässä rajoittaa vain mielikuvitus ja halu.